Pari päivää sitten kävin lainaamassa kirjastosta Anni Sinnemäen runokirjan Aleksis Kiven katu ja oon täysin ihastunut. Rakastan hänen kirjoittamia Ultra Bran sanoituksia joten oletin pitäväni myös näistä runokirjan runoista ja niin teenkin. Pakko laittaa tähän pätkä, oivoi :D
"Viimeinen lehti puusta
törmää kasvoihini
kosteisiin poskiini
aivan kuin olisi satanut
Sitä laskee rakkautta
tuskan mittayksiköissä
toivoo että rakkautta olisi enemmän
ne eivät ole yhteismitallisia
yksi rakkaus
ylittää sata tuskaa
Kuukauteen
ei tapahdu mitään"
- - -
"He katsovat peiliin tyyninä lähtiessään ulos
mutta auringon häikäisy heidän silmissään
tuntuu syytökseltä - minä en ole
tämän loistavan valon arvoinen
Ne unet tekevät pääni raskaaksi
mutta aiheuttavat myös hulluutta
Väkisinmaatut naiset
asunnottomat miehet
niiden kohtalo on ilmassa
ja minä hengitän sitä"
Jajaja, sitten mulla on nippu kuvia joista suurin osa ei liity mitenkään toisiinsa mutta laitan nää nyt tähän kuitenkin kaikki:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti